Arki on alkanut hiipiä taas elämään. Mutta ei uhkaavalla tavalla hiipimällä, vaan ohuina kirkkaina säikeinä.

Luovuus alkaa taas velloa sisuksissani ja eilinen omaisuuden sijoittaminen tarvikkeisiin joilla ilmaisen luovuuttani, ei ollut yhtään huono idea. Nyt tiedän että tulevasta syksystä tulee hyvä, ei pelkästään luovuuden saralla, vaan ylipäätänsä elämässäni! MAHTAVAA!!!!!!

Tuonnempana syksyllä täytän maagiset 30vuotta. En olisi aikaisemmin osannut ajatella että asia pelottaisi minua, mutta nyt on tunne että paperipussille olisi useinkin käyttöä. Hyperventilaatio aikoo iskeä heti kun alan miettiä miten ikäni ei alakaan enää kohta numerolla 2. Tuo numero 2 on antanut minulle luvan olla juuri niin lapsi kuin haluan..mutta numero 3, hui! Pitäisikö minun nyt alkaa ajatella ja käyttäytyä kuin oikea aikuinen? Eikö minulle enää sallita kaikkea eikä anneta niin paljon anteeksi? Apua! Ihmiset auttakaa!

Palataanpa taas tämän syksyn innostuksiini! Eli tarkoitus olisi aloittaa japaninkielen alkeet. Ja mahdollisesti myös parantaa saksankielen taitoani. Nökötyksestä kuoriutuu vielä suuri ja mahtava kielinero!

Voi että elämä vaan on ihanaa!

IHANAAA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Näkemisiin ystäväiseni.